Tulvat

Vesistötulvat kehittyvät Suomessa yleensä pitkään jatkuneiden sateiden tai lumen sulamisen seurauksena. Yleisimmin tällainen tulva on kevättulva. Tulvia voi esiintyä myös muina vuodenaikoina. Kylmänä vuodenaikana jää- ja hyydepadot voivat aiheuttaa paikallisesti voimakkaan veden pinnan nousun ja runsaat sateet voivat nostaa vedenpintoja minä tahansa vuodenaikana. Rankkasateiden yhteydessä
jokivedet voivat nousta nopeasti.


Merenranta-alueilla myrskyt voivat yhdessä muiden vedenkorkeutta nostavien tekijöiden kanssa aiheuttaa merivesitulvia. Tärkeimmät merenpinnan nousuun vaikuttavat tekijät Itämerellä ovat tuuli, ilmanpaine, virtaus Tanskan salmien läpi sekä merijään kattavuus.


Hulevesitulvalla tarkoitetaan maan pinnalle kerääntyvän sade- tai sulamisveden aiheuttamaa tulvaa lähinnä rakennetuilla alueilla. Tiheään asutuilla alueilla on yleensä paljon päällystettyä aluetta, jolloin kaikki sade- ja sulamisvedet kertyvät ojiin, puroihin ja viemäriverkostoon. Rankkasateiden aikana viemäreiden kapasiteetti ei aina riitä ja seurauksena on sadevesien tulviminen kaduilla. Hulevesitulvat ovat nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia.

 

Kuka hoitaa?

Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omalla toiminnallaan.


Pelastusviranomaisen vastuulla on pelastustoiminnan suunnittelu ja toiminnan johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta.

  • Tulvantorjuntatilanteen yleisjohto, jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia sekä kokonaiskuvan muodostaminen.
  • Kokonaiskuvan perusteella tehtävät alueiden ja yksittäisten tärkeiden kohteiden suojaaminen (esim. tulvaseinäkkeet, hiekkasäkkirakenteet, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko).
  • Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista toimista määrääminen (esim. teiden tai penkereiden katkaisut).